Asiakasdata tekoälyjärjestelmissä, sivusto ilman evästebanneria, analytiikka ilman Googlea – mikä käy ja mikä on ensin selvitettävä.
Milloin kontakti on passiivinen, miltä näyttää aktivointi joka ei vaikuta epätoivolta – ja miksi poistaminen on usein oikea ja jopa pakollinen.
Kolme vaihtoehtoa vertailussa: palvelinlokit, suostumusvapaat analyysipalvelut ja itse ylläpidetyt ratkaisut – mitä kussakin voittaa ja mistä luopuu.
Ero tarjoajan ja käyttöönottajan välillä, mitkä markkinointisovellukset kuuluvat mihinkin riskiluokkaan ja neljä velvoitetta pienille yrityksille.
Miten duplikaatit syntyvät, minkä sääntöjen mukaan yhdistetään, mitä yhdistämisessä voi kadota – ja miten estetään niiden paluu.
Milloin suostumusbanneri on oikeudellisesti tarpeen, mikä mittaus onnistuu ilman suostumusta ja mistä todella luopuu – molempien teiden vertailu.
Mitä tekoälyohjeeseen kuuluu, mitä ei, ja miksi yksi sivu vaikuttaa enemmän kuin kahdenkymmenen sivun säännöstö – mukana valmis jäsennys.
Käyttöoikeudet, lokitus, rajaaminen ja suhtautuminen ujutettuihin ohjeisiin – ne kuusi kysymystä, joihin on vastattava ennen ensimmäistä liitäntää.
Erot revDSG:n ja GDPR:n välillä, mitä lisäksi pätee EU-asiakkaita palveleviin yrityksiin ja kuusi kohtaa, joiden on oltava kunnossa sivustolla.
Kolme kysymystä ratkaisee, saako henkilötietoja viedä tekoälyjärjestelmään: sopimus, käsittelypaikka, käyttö koulutukseen – Sveitsissä ja EU:ssa.
MCP on avoin standardi, jonka kautta tekoälyjärjestelmät käyttävät omia tietoja ja työkaluja. Mitä sen taustalla on ja mikä pitää sopia etukäteen.
